Institucionalna udeležba kot vprašanje legitimnosti v strukturnih reformah
DOI:
https://doi.org/10.4335/16.2.249-269(2018)Ključne besede:
udeležba, strukturna reforma, legitimnost, regionalna samouprava, FinskaPovzetek
Oblikovanje novih ravni upravljanja prek strukturnih reform spreminja tudi okolje institucionalne udeležbe. V tem prispevku je proučevana institucionalna udeležba z vidika legitimnosti pri spreminjanju lokalnih ravni upravljanja prek osredotočenosti na učinke oblikovanja regionalne samouprave. Za proučevanje tega vprašanja so v prispevku uporabljeni triangulacija podatkov in metod prek statistike, raziskava in intervjuji. Ob upoštevanju različnih vidikov lahko oblikujemo splošen vidik o različnih interpretacijah vprašanja. Študija kaže, da strukturne reforme ne le spreminjajo strukturo udeležbe, temveč tudi zahtevajo organizacijsko »poroznost« za udeležbo prebivalcev, da se ustvari nova, legitimna raven upravljanja.
Literatura
Beetham, D. (1991) The Legitimation of Power (Basingstoke: Macmillan).
Berndtson, E. (2008) Political Science in Finland. A discipline in troubled waters. Paper presented in the IPSA Conference on International Political Science: New Theoretical and Regional Perspectives. April 30 – May 2 2008, Montreal, Canada.
Borg, S. (ed.) (2006) Suomen demokratiaindikaattorit. Oikeusministeriön julkaisu 1/2006 (Helsinki: Oikeusministeriö).
Connelly, S. (2010) Constructing Legitimacy in the New Community Governance, Urban Studies, 48(5), pp. 929-946. https://doi.org/10.1177/0042098010366744.
Connelly, S., Richardson, T. & Miles, T. (2006) Situated legitimacy: Deliberative arenas and the new rural governance, Journal of Rural Studies, 22(3), pp. 267-277, https://doi.org/10.1016/j.jrurstud.2005.11.008.
Denters, B. (2017) Participation and Democratic Accountability: Making a Difference for the Citizens, In: Schwab, C. M. A., Bouckaert, G., & Kuhlmann, S. (eds.) (2017) The Future of Local Government in Europe: Lessons from Research and Practice in 31 Countries (1 ed.) (Baden-Baden: Nomos Verlagsgesellschaft mbH & Co. KG), pp. 79-100.
Eshuis, J. & Edwards, A. (2013) Branding the City: The Democratic Legitimacy of a New Mode of Governance, Urban Studies, 50(5), pp. 1066-1082, https://doi.org/10.1177/0042098012459581.
Farnham, D. & Hondeghem, A. (2005) Staff participation and public management reform: some international comparisons (Basingstoke: Palgrave Macmillan).
Feiock, R. C. (2009) Metropolitan Governance and Institutional Collective Action, Urban Affairs Review, 44(3), 356-377, https://doi.org/10.1177/1078087408324000.
Häikiö, L. (2007) Expertise, Representation and the Common Good: Grounds for Legitimacy in the Urban Governance Network, Urban Studies, 44(11), pp. 2147-2162, https://doi.org/10.1080/00420980701518982.
Härkönen, H. & Nyholm, I. & Haveri, A. & Airaksinen, J. (2015) Legitimaation lähteet metropolirakenteissa, Hallinnon tutkimus, 34(1), pp. 5-26.
Klijn, E. H. & Edelenbos, J. (2012) The Influence of Democratic Legitimacy on Outcomes in Governance Networks, Administration & Society, 45(6), pp. 627-650. doi:10.1177/0095399712454113.
Koho, J. & Airaksinen, J. (2014) Kuntakoon kasvattaminen kuntademokratian heikentäjänä? Tutkimus asukasmäärän vaikutuksesta äänestysaktiivisuuteen vuoden 2012 kuntavaaleissa, Kunnallistieteellinen aikakauskirja, 4, pp. 464–481.
Leino, H. (2006) Kansalaisosallistuminen ja kaupunkisuunnittelun dynamiikka. Tutkimus Tampereen Vuoreksesta. Acta Universitatis Tamperensis 1134. (Tampere: TUP).
Manin, B. (1997) The Principles of Representative Government (Cambridge: Cambridge University Press).
Mathur, N., & Skelcher, C. (2007) Evaluating Democratic Performance: Methodologies for Assessing the Relationship between Network Governance and Citizens, Public Administration Review, 67(2), pp. 228-237, https://doi.org/10.1111/j.1540-6210.2007.00709.x.
Nyholm, I., Airaksinen, J., Härkönen, H. & Haveri, A. (2016), Helsingin metropolialueen hallinta ja legitimiteetin lähteet, Hallinnon tutkimus, 1, pp. 41–59.
Piipponen, S. & Pekola-Sjöblom, M. (ed.) (2013) Kuntademokratian ja -johtamisen tila valtuustokaudella 2009–2012. Acta 252 (Helsinki: Suomen Kuntaliitto).
Pollitt, C. & Bouckaert, G. (2011) Public Management Reform: A Comparative Analysis – New Public Management, Governance, and the Neo–Weberian State. Third Edition (Oxford: Oxford University Press).
Rättilä, T. & Rinne, J. (2016) Kuntademokratia kaksilla raiteilla. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 96 (Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö).
Sandberg, S. (2006) Kipupisteet ja pohjoismaiset mallit, In: Hirvikorpi, H. (ed.) (2006). Paras tuoreeltaan tulkittuna (Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö).
Sandberg, S. (2016) Länsi-Euroopan palapeli, In: Mykkänen, A. (ed.) (2016) Maakuntaitsehallinto. Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarjan julkaisu nro 103 (Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö).
Schmitter, P. C. (2001) What is there to legitimize in the European Union… and how might this be accomplished?, In: Symposium: Mountain or Molehill? A critical appraisal of the Commission White Paper on Governance, Jean Monnet Working Paper No. 6/01 (New York: NY University School of Law).
Setälä, M. (2006) Demokratiakäsite ja demokratian normatiiviset perusteet, In Borg, S. (ed.) (2006) Suomen demokratiaindikaattorit. Oikeusministeriön julkaisu 1/2006 (Helsinki: Oikeusministeriö).
Statistics Finland (2014) Election statistics (Helsinki: Statistics Finland), available at: http://www.stat.fi/til/vaa.html.
Thornhill, C. (2011) Political Legitimacy: A Theoretical Approach Between Facts and Norms, Constellations: An International Journal of Critical and Democratic Theory, 18(2), pp. 135-169. https://doi.org/10.1111/j.1467-8675.2011.00632.x.
Vartola, J. (2004) Näkökulmia byrokratiaan (Tampere: Tampereen yliopisto).
Zimmerbauer, K. (2016) Alueiden sekamelskaa. Vanhaa ja uutta regionalismia aluejärjestelmän muutoksessa, In Riukulehto, S. (ed.) (2016) Kunnat, rajat, kulttuuri. Muutoskokemuksia (Helsinki: SKS), pp. 23–45.
